lauantai 31. tammikuuta 2009

Fucking hot


Saavuin juuri Melbourneen Alice Springssistä aussejen Outbackista keskeltä kuuminta Australiaa! Ja nyt yövyn kaverin sohvalla jonkun aikaa ja kiertelen Melbournea, kivaa vaihtelua välillä niin jaksaa sit taas hillua vuorilla ja jäätiköillä Uudessa-Seelannissa.

Joo eli Alice Springssissä otin kolmen päivän reissun Uluru- Kata Tjuta- kansallispuistoon, aboriginaalien pyhille maille. Kaikenkaikkiaan se oli tosi hyvä reissu vaikka meno oli paljon helpompaa kuin aiemmilla trekkauksilla- meillä oli bussi ja kaikki oli jotenkin enemmän järjestetty...Ja ihmisiäkin oli porukassa 20! Mut meidän opas oli mahtava, Jess, joka piti stand-up-showtaan auton ratissa ja käytännössä koko ajan. Mukana oli myös kiva korealainen journalistityttö, pari saksalaista poliisia ja paljon hoiva-alalla olevia saksalaisia australianmatkaajia...Muutenkin saksa on ollut varsin edustettuna täällä Ausseissa!

Herättiin joka aamu siinä neljän-viiden välillä ja katsottiin auringonnousuja ja nukuttiin tähtitaivaan alla. Tässä jotain kuvia matkan varrelta:

Tämä muuten ei ole Uluru, vaan toinen yksityisomistuksessa oleva kukkula matkan varrelta!

Oli mielenkiintoista huomata et Outback näyttää aika paljon Madagascarin keskiosolta... Suurin ero ehkä on se et ausseissa on pusikkoa kaikkialla. Puskat peittävät punaisen maan lähes kauttaaltaan kun Madagascarilla on lähinnä ruohoa ylängöillä... Myös kasvillisuuden vaihtelut ovat pienempiä- eli Australiassa joutuu kulkemaan hurjan paljon pidemmän matkan ennenkuin maisema muuttuu vähääkään. Mekin istuttiin autossa varmaan kaikenkaikkiaan yli 1200km Alice Springssistä Uluruun, Kata Tjutalle ja Kings Canyonille.

Täällä on kuulemma kolmenlaista säätä: Hot, Bloody hot tai Fucking hot ja meille sattui tää fucking hot. Se oli itseasiassa niin kuuma et se särki mun kameran! Ainakin tajus et kuinka paljon mä tarviin mun kameraa, kun kärsin suunnattomasti loppureissusta, kun lähellä Uluru-Kata Tjutaa, itseasiassa juuri sen alueen sisäpuolella ajettaessa näin uniikkeja paikkoja ja täydellisiä kuvauskohteita, valkokeltaista ruohoa erisävyisten vihreiden sävyttämänä ja erilaisia harmahtavia heinäpuskia ja punaisia kumpuja, joissa kuivia puita. Muut kameroiden kanssa eivät huomanneet näitä ollenkaan ja mä vain kiemurtelin tuskastuneena penkilläni ja tuijotin ulos. Pah. Ostan kyllä uuden täältä Melbournesta vaikka rahat olis kuinka vähissä!

Tää maisema tappoi mun kameran. Kukkula oli nimetty heartstroke hilliks. Ja se oli kyl ehdottomasti kuumin kohta mun reissusta! Mut oli se upeakin... Olin ainut meidän ryhmästä, joka halus kivuta sinne ja kipusin sen aika nopeasti ylös (jonka aikana join 1,5l vettä viilentääkseni itseäni.)

Tässä iltoja tähtitaivaan alla, kokkausta ja ötököitä!

Heinäsirkkoja oli paljon erilaisia, sellaisia suomen perussirkkoja ja sit paljon suurempia ja eri värisiä! Nää oli jotain 6-7cm, mut isoimmat oli jotain reilut 12cm ja ne muuten ponkaistessaan naamalle tömähti aika kovaa! Yks oli itseasiassa pudonnut tomaattisosepurkkiin ja kun yritin noukkia sen sieltä niin se potki raivolla tomaattisosetta silmiin!

Tässä Kata Tjutalta.


Tässä mun lookki trekiltä. Heh. Koin valaistuksen arabimaiden vaatetuskäytäntöjen hyödyllisyydestä! Olin ajatellut et hunnut on vain kuumuuden takia vaan eikö mitä, tärkeämpi syy vielä saattaakin olla pirulliset kärpäset, jotka yrittää tunkeutua nenään ja silmiin ja suuhun! Monilla oli verkkohatut päässä, mut tää toimi kyl yhtä hyvin ja oli selkeesti coolimman näköinen. Mitkään hyttyskarkoitteet ei auttaneet, turha edes yrittää niitä.

Matkalla takaisin päin pysähdyttiin vessatauolle hurjassa taas yli 40 asteen helteessä ja parkkipaikalle kurvasi keskellä kuivaa aavikkoa korealainen mies polkupyörällään nuuskamuiskkushattu päässä. Hänellä oli tarkoituksenaan pyöräillä Australian halki Tasmaniaan ja sieltä Uuden-Seelannin läpi Chileen ja Brasiliaan, väliamerikan halki Yhdysvaltojen kautta Kanadan pohjoisosiin. Hän oli aloittanut reissunsa muistaakseni Vladivostokista ja hän oli pyöräillyt jo Venäjän halki ja todella monen aasian maan kautta Australiaan. Kun meidän porukasta yksi brasilialainen antoi osoitteensa hänelle niin hän kertoi olevansa niillä kulmilla parin vuoden päästä. Wau!

Joo ja oon muuten huomannu et pilvet on kauniinpia ääriolosuhteissa!

Tässä vielä pari kuvaa Alice Springssistä. Se kaupunki ei itsessään ollut kovin mielenkiintoinen, mut olihan tää kokemus viettää tällaisessa kuumuudessa muutama päivä!

Ja tässä vielä mahtavat suolajärvet lentokoneesta matkalla Melbourneen!


Ja vielä siitä sukeltamisesta.

Siel veden alla oli kyl ihan mahtavaa ja odotan jo kovasti Cook-saaria josko siellä sit taas ainakin kokeilee sukeltaa! Kuulin et siellä on tosi hyvät näkymät kans! Jee! Mun teki mieli ottaa kuvia erikoisista korallien muodoista, oikeastaan erityisesti niistä, jotka ei näyttäneet koralleilta lainkaan...Mut eiköhän niitä viel kerkee. Oi, mut siellä on kyl niin paljon nähtävää ja koettavaa!!!

Tässä toisen oppilaan kameralla otettu kuva musta märkäpuku päällä! Itseasiassa mulle ei löytynyt ihan sopivan kokoista (ylläri, heh) joten mulla oli sopiva lyhyt märkäpuku alla ja sit lämpöö antaan vielä toinen vähän liian suuri kokopitkä päällä- mut ei kyl tullut kylmä, mikä oli loistavaa!


Meille itseasiassa sattui aikamoiset säät ihan parille ekalle päivälle, kun lähistöllä Sulawesilla oli ollut se myrsky, joka varmaan oli myös Suomen uutisissa- eli n. 200 ihmistä kuoli- ja sen myrskyn rippeitä oli vielä meillekin. Eli virtaukset ja aallot oli tosi kovia kun tehtiin kaikkia sukellusharjoituksia, jotka normaalisti tehdään "swimming pool-like conditions". Mut ei se silloin tuntunut pelottavalta eikä olosuhteisiin kiinnittänyt huomiota juuri ollenkaan kun ekoja kertoja otti maskia pois veden alla ja teki pelastusharjoituksia.

Itseasiassa kun mun piti uida joku 15m veden alla ilman maskia niin me Annikan (ope) kans mentiin se matka varmaan kahdessa sekunnissa ja se roikkui köydessä ja piti toisella kädellä musta kiinni kun mä tein sitä harjoitusta. Heh, mut hyvin se meni- niinkuin kaikki muutkin. Meitä oli muutenkin vain kaksi meitä oppilaita et saatiin tosi private-opetusta!

Ja muuten tuntui helpoilta vikat sukellukset kun tulikin aivan mahtavan kirkasta ja tyyntä! Ja syvimmät sukelluksethan oli siis 18 metriin asti... Jee!

Jes, eiköhän tässä tältä erää:-) Moi taas!

torstai 15. tammikuuta 2009

Roadtrip, LOMBOK <3


Viimeiset kolme viikkoo on olleet kaiken kaikkiaan ihan tajuttoman upeita!!! OI! Indonesia on kaunis, ihmiset on ystävällisiä, matkaseura on ollut upeaa...Ehkäpä tiemme kohtaavat piakkoin uudestaan, toivotaan...

Meistä tuli tiivis porukka norjalaisen Elinin, ja kanadalaisten Jordanin, Brentin ja Brennanin kanssa, olut virtasi ja surffipaikkoja tuli kierrettyy moneen otteeseen. Ei tosin vieläkään tullu itse kokeiltua mut ei se mitään! Se taitaa nyt tällä kertaa jäädä. Pojat oli sen verran kokeneempia et ne paikat mihin ne meni oli aloittelijalle liian vaarallisia. Mut pääsin kyllä muuten sisälle siihen maailmaan, oppi surffijargonia ja tuli räpsittyä surffikuviakin veneestä:-) Tässä poikia surffaamassa:


Snorklailtua on tullut paljon, ja koralli on kovin terävää (arvet on ikuisia muistoja!) ja autolla on huristeltu pitkin Lombokia ja Balia.

Me vuokrattiin yhteinen auto melkein koko ajaks ja se osoittautuikin tosi hyväks ratkaisuks kun meitä oli monta... Löydettiin upeata autiota rantoja ja muita ihania paikkoja, välillä työntäen tietty! Jotkut tiet oli ihan uskomattomassa kunnossa!

Me ostettiin paikallisia c-kasetteja soitettavaks autoon ja yks niistä me kulutettiin aivan puhki... Vieläkin soi päässä ne biisit!

Lombok samoin kuin suurin osa Indonesiaa oli muslimialuetta, mutta sitä ei juuri huomannut muusta kuin moskeijoiden määrästä, joidenkin vaatetuksesta ja rukouskutsuista... Tässä paikallisia lapsia kadulta. Aina kun pysähdyttiin niin iloinen lapsilauma ympäröi meidät ja he tulivat innokkaina kuviin mukaan!

Meiltä puhkesi myös autosta rengas, kun ajettiin just pimeässä Lombokin pohjoisosissa pienen kylän kohdalla... Mut ei tosiaankaan huolta, korjausapu löytyi hetkessä ja joku lähti skootterilla renkaan kanssa korjauttamaan sen jollain naapurilla.

Oltiin sillä hetkellä tosi nälkäisiä ja siellä ei ollut ravintoloita, mut kun kysäisin asiasta niin päädyin jonkun kotiin ja he kattoivat meille ison tarjottimen ruokaa ja toivat sen kulkueessa (kirjaimellisesti!) autolle ja raivasivat jonkun toisen olohuoneeseen meille ruokailutilan... Siellä sit istuttiin syömässä paikallisia (tulisia) herkkuja samalla kun auto korjaantui. Eli ihania ihmisiä on maailma täynnä...


Kaikista huikein kokemus oli kiivetä Mt Rinjanille, AHH! Siis rankka reissu se oli mut myös kovin antoisa. Sadekausi oli just alkanu et itseasiassa se oli juuri suljettu muutama päivä aiemmin kolmeksi kuukaudeksi, mutta rahalla pääsee, kas kas. Ja meillä oli hyvä opas ja kantajakin teltoille ym. kamoille, eli ei valittamista.

Tässä kuvia trekkaukselta:


Meidän piti aloittaa puoliltaöin, mut joku oli vuotanut tiedon poliisille, joten lähdettiinkin salaa vasta puoli viideltä. Kaksitoista tuntia tuli käveltyä eka päivänä (miinus lounas ja muutama hengähdystauko) ja kahdeksan tokana...Ison kraaterin reuna oli jotain 2,7km korkeudessa (aloitettiin kilsasta) ja kivuttiin sieltä sisälle. Huh. Ja sateessa ne kivet tietty oli aika liukkaita...Palatessa kastuttiin kaikki ihan läpimäriksi, mut onneks täällä ei oo niin kylmä...

Ja voi luoja ihanalta kraaterin sisällä näyttikään! Siellä oli pienempi tulivuori ison sisällä, järvi ja kuumat lähteet...

Apinoita näkyi kans moneen otteeseen, aika veijareita olivat. Tässä haukotteleva yksilo.

Peltimukista kahvia aamukuudelta! Teet ja kahvit oli tehty kananmunien keitinveteen, mut se toikin vaan retkiaromia mukaan!
Nää kuvat on järveltä. Tää tulivuori oli hinduille pyhä paikka ja siellä oli kauniin kuuloisia rukoushetkiä aamulla ja illalla, kun pyhiinvaeltajat, jotka olivat majoittuneet telttoineen lähistölle lauloivat hypnoottisia rukouksiaan.

Ja voitte varmaan arvata miltä tuntui mennä n. 40-asteiseen veteen 12 h trekkauksen jälkeen? ;-) Vesi ei haissut mitenkään oudolle ja pohjakin oli miellyttävä varpaille ja juuri sopivan syvyinen että pää pysyi hyvin pinnalla...Ihan taivaallista!
Rinjanin vesiputouksilta! Uitiin siellä kunnes hampaat kalisi! Mut kyl se lämpimämpää oli kuin järvivesi suomessa kesäkuussa....


Ja mihin tässä on päästy ötökkäkammottomuuden kanssa? No siihen, et kun huomaa skorppionin vessan lattialla niin lähinnä tsekkaa sen värin (tummanruskee on hyvä) ja jatkaa asiointia. (No ok, kyl mä sen jälkeen tarkistin kaikki kolot et mihin se olis saattanu piiloutua yöks, mut kai se vaan meni viemäriin sisälle. Myös yks iso rotta viihtyi samaan aikaan vessassa mun kanssa mut ei sekään haitannu.

Tässä Balita Ubudista. Pysähdyttiin tien varteen ja ihailtiin balilaisten tanssia. Muutaman päivän päästä olisi ollut sama puvut päällä, mut oli se vaikuttava jo ilmankin! Liikkeet on sellasia hidastettuja ja samaa musiikkia on jopa kännykoiden soittoääninä (Nokia-puhelimissa).

Tässä Elin matkalla Nusa Lembonganille ennen uutta vuotta. Taitaa tulla kesällä visiitti vuonojen katveeseen, ei ole sielläkään tullut vielä käytyä vaik ne niin lähellä onkin...


Tässä muutama kuva lisää Nusa Lembonganilta:


Tässä läheltä Devil's Tearia...Kuohuvia aallokkoja, joissa aallot ampuivat vettä ilmaan!

Thomas place, jossa vietettiin joulu.
Joulu meni mahtavasti, meitä oli n. 15 hengen porukka eri maista ja syötiin valtava herkkuateria ja mä vedin illan paikallisten mixmaxien voimalla, loppuillasta raketteja rannalla! Mukana pyöri vielä tuolloin hauskat Etelä-Afrikkalaiset kundit kanssa joiden kanssa tuli juhlittua myöhemminkin...

Joulukuvia!Onnellista uutta vuotta kaikille! Näin vähän myöhässä.


PS! Nyt makaan riippumatossa Bunakenilla ja kirjoitan vielä hieman ennen postaamista kun netti on tökkiny enkä oo pystyny laittaan tätä meneen. Aika luksusmeininkiä tääl. Vieressä sukellusoppikirja, sukelluskurssi meneillään. Bungalowi on tosi iso ja kauniisti rinteessä, on oma kuisti, iso kylppäri ja kaikkea. Tässä näkymä kuistilta..

Kurssi on ollu aivan mahtava! Kuvia ei oo tullu paljoo otettua, kun kaikki keskittyminen on tarvittu uusien taitojen hankkimiseen, mut eiköhän sitä vielä kerkeä muuallakin ottaa kala-ja korallikuvia! Mut siis uskomattoman hienoi juttui tuolla pinnan alla on! Kyl mä jo näin rauskuja (mm. Eagle Rayn, n. 1,5m) ja yhden pienen hain ja monta ainakin 60cm kilpparii ja ihan törkeen hienoja koralleja ja värikkäitä kalaparvia. Mut lisää tästä seuraavalla kerralla!