Ulu Watussa

Ei ole totta! Cap-coy (lausutaan "tsap tsoi") on ihan TAIVAALLISEN HYVÄÄ! Ja sellainen makea pähkinäkastike kans!! Miten melkein joka päivä voi miettii et hei, nyt löytyi ehdoton suosikkipaikka täällä Balilla ja sit seuraavana päivänä löytyy vielä parempi....ohhhhh. Taivas avautui. Ja paljonkos maksoin tuosta äskeisestä? Koko ruoka ja vastapuristettu sitruunamehu yht. alle euron! Alle euron!

Warungit on kadunvarsilla myös mun suuria suosikkeja! Lautaselle saa valita kauhallisia erilaisista herkuista ja päälle hujautus kookosmaitoista kastiketta. Njam njam njammm. Ja parasta kaikessa et kasvisversiot on monissa paikoissa se normiruoka ja lihaversiot ekstraa. HAA! Näin se pitäis olla Euroopassakin.

Joo, siis reilu viikko nyt Balilla takana. Olen nyt Ulu Watussa, Balin eteläkärjessä. Tulin tänne eilen Sanurista. Asustelin aluksi monta päivää Legianissa, Kutan vieressä turistiaueella ja totuttelin hiljakseen maan tapoihin, piirtelin ja rentouduin. Tässä Ulu Watun rantaa...

Tänne rannalle tullakseen tarvii kivuta paljon rappusia alas, kun tätä reunustaa sellainen korkea jyrkänne, jonne kallioille on rakennettu muutamia ravintoloita, kahviloita ja resortteja myös. Kävin tänään uimassa siellä- hurjia aaltoja kyllä! Ja turkoosia vettä.

Kiertelin myös aluetta ja kävin temppelissä, jossa oli paljon apinoita! Yks iso oli aika röyhkee, kun se tuli roikkumaan mun sarongista (joka oli kietaistu päälle tullessa sisään) ja kärttämään pähkinöitä. Mut muuten lumoavia kyl nuo apinat, kun niitä alkaa seuraamaan. Ne on niin hämmentävän ihmismäisiä!


Huomenna muutan läheiseen home stay:hyn, jossa on tajuttoman hienot merinäköalat! Meillä tulee oleen joulugrillijuhlat parin kanadalaisen ja eteläafrikkalaisten surffareiden kanssa! Jee!

Ja siis surffaus on kyl se juttu tääl, nää paikat aivan kuhisee surffareita, rannat täynnä surffilautojen vuokrauspisteitä, surffilautoja maalataan harva se kadunkulma ja surffikouluja on vaikka kuinka. Ja tuntuu et kaikki tyypit on surffiopettajia.... Saapi nähdä jos itsekin joku päivä tekee mieli kokeilla. Ainakin tää olis kuulemma hyvä paikka aloittaa!

Vuokrasin äsken skootterin (alle 3e/päivä) ja hurahtelen sillä nyt paikasta toiseen! Aiemmin olin toisen noista kanadalaisen kyydissä ja olin et ei helvetti en kyl ikinä mee enää kenenkään kyytiin...Oon aiemminkin huomannut et pelkään olla kaksipyöräisten kulkuneuvojen kyydissä eikä tosta pelosta oo kyl edes tarve päästä eroon. Mut ite ajaminen on kyl helpompaa (vaikka tääl on vasemman puoleinen liikenne...). Mut yleensäkin liikenne on tääl isommissa paikoissa aivan järkyttävää!


Muuten noi on kyl ollu hauskaa seuraa nuo kanadalaiset, ollaan käyty snorklailemassa, uimassa ja juhlimassakin yhes. Rantaa pitkin muuten kun snorklaili eteenpäin Nusa Duassa niin löytyi mahtava salainen luola, jossa oli lepakoita ja taskurapuja kipitti parvina rannalla sakset pystyssä! :-)


Joooo, mut paluu pikkusaippuoihin ja miedosti suitsukkeelta tuoksuviin lakanoihin on ollut kaikenkaikkiaan lempeä. Ekassa huoneessa oli aina siivouksen jäljiltä kukkia...Tällaisia! (Näitä on kaikkialla, tää on tosi Balia!)


Ja nyt useassa kylppärissäni on ollut jo magee avokatto! Voi tuijotella tähtitaivasta ja banaanipuun lehviä kun on pissalla! On ollut ihana päästä pois sekadormien hikisistä tennareista (olen tainnut olla onnekas kun suurimman osan hostelliasumisistani olen asunut tyttöjen dormeissa! Ihan oikeesti, miten joukko parikymppisiä kolleja voi haista niin pahalle? Heh, no se arki tulee koittamaan sitten taas Indonesian jälkeen...Mut onneks siihen onkin vielä kuukaus...)

Mitä muuta Balilla? No ihmisille tulee mieleen lähinnä Kuta kun puhutaan Balista ja mäkin olin jo varautunut siihen et se ranta ei oo itsessään mikään helmi, aussit tulee juhliin tänne niinkuin suomessa jengi ruotsinlaivoille ja et tää on surffimesta ja that's it. Mut jos se on kauheimpia paikkoja täällä niin eipä sekään oo paha ;-)


On totta, et merivesi tuo tullessaan jätettä ihan HURJIA määriä (kuulemma 3kk ajan tähän aikaan vuodesta) ja rannalla on koko ajan kuorma-autoja siivoamassa niitä. Ja auringonlaskun aikaan ranta on uskomattoman kansoitettu, no vähän niinkuin puistot suomen viikonloppuiltoina....Mut on ne auringonlaskut kyl hienoikin.


Ja siis kyl kaduilla kuuluu kävellessä tööttäilyä, kun taksit huomaavat länkkäreitä kadulla- ja "Sister!", "Darling!" ja "Honey!"- huutoja kaikuu tämän tuosta kun hierontaa, manikyyrejä, pedikyyrejä ja tarjotaan kaikkialla. Ja kyl Kutalla kyl onkin ihan tajuttomasti kaikkee ostettavaa! Cheap price for you! Ainakin nyt tietää mistä löytyy tuliaisia ja ehkä "parit" arskat itellekin ;-)

Yleisfiilis on selkeästi vauraampi täällä Balin seudulla kun mihin olen aiemmin Aasiassa tottunut- uusia autoja, Volcomin isot bailut, ihmisillä kypärä(!) päässä moottoripyörillään (ja se kyl tarvitaankin, omg!), ei kanoja ja viittä ihmistä yhden pyörän päällä niinkuin monessa muussa kolkassa Aasiaa.

Vielä Balilaisesta kulttuurista... Täällä on balilainen uskonto tosi vahvasti läsnä koko ajan kun kaikkialla missä kävelee niin näkee sellaisia pieniä kauniita lehdistä punottuja koreja kaduilla, joissa on kukkia ja mm. pieni nyytti keitettyä riisiä jumalille uhrattaviksi. Ja kuulemma se ei edes haittais vaikka astuis niitten päälle kun ne on hoitaneet tehtävänsä heti kun ne lasketaan kadulle. Niinpä kulkukoirat on onnellisia kun ne kiertävät kaduilla ja hotkaisevat hiukopalat suihinsa. Olen kuitenkin yrittänyt olla astumatta niiden päälle. Taitavasti ne on kyl tehty jos niiden ainut tarkoitus on tulla jätetyksi kaduille.

Kaikkialla näkyy myös erikoisia veistoksia, tässä esimerkki kutan porteista, joissa on melkein kaikissa eri eläinhahmoja!

Yksi ilta kun kuljin tutkimassa katuja kohti Seminyakin aluetta soi ympärillä tosi tenhoavan, ehkä jopa demonisen kuuloinen voimakas musiikki ja jäinkin aivan hypnotisoituneena tuijottamaan tanssia harjoittelevia pikkutyttöjä, noita notkeita pikku käärmenaisia. Enkä ole ollut minkään etnomusiikin suurin ystävä, eli kyllä siinä jotain oli. Olis mielenkiintoista nähä joku tanssiesitys täällä.

Tässä jalkapallokentan laidalta...


Oon muuten havainnu et mun nimi on hyvä täällä maailmalla. Sen kaltainen nimi taitaa löytyä kielestä kuin kielestä. Madagascarilla sain tyytyväisen hymäyksen joka kerta kun kerroin nimeni, se oli kuulemma malagasilainen nimi, mutta myös sana, joka tarkoitti ilmeisesti rakkautta, käännöksinä kuulin ainakin love, adorable, dear, mikä lie tarkka määritys, ihana joka tapauksessa. Myös äsken sain kuulla et Tina tai Dina on myös indonesialainen nimi.

Tässä vielä tämänhetkisen huoneen puutarha, joka avautuu kuistilta... Liskot ja sammakot muuten pitää ihan tajuttoman kovaa ääntä kun ne pääsee vauhtiin! Yks kuulostaa ihan kumiankalta!

Multa on tiedusteltu kovasti hippilookin astetta- hei ei kovin paha viel! No ranskanletin oon oppinu eka kerran elämässäni tekeen ite (josta olenkin kovin ylpee ;-) Viikon suuria saavutuksia! ) Ja lettikampaus on tainnut tulla päähän nyt toistaiseski jäädäkseen- näillä lämpöasteilla se on ehdottomasti helppohoitoisin kampaus.

Seuraavaks olis tavoitteena mennä ehkä Nusa Lembongan-saarelle tai sitten Ubudiin, saaren keskiosiin. Mutta ei nyt muutamaan päivään, ei turhaa kiirettä. Saas nähdä millainen laivamatka Lemboganille tulee oleen, ainakin on varoiteltu et on kova aallokko sillä matkalla. Täytyy kai sitä testata meripahoinvointiasteikko et mitä kestää vai kestääkö? Heh.

Ja vielä muutama auringonlaskukuva, hehe, näitä saattaa tulla pari lisää tän reissun aikana kun tää tahtoo olla niin saaripainotteinen tää matka.

Myös uusi morsian kuvautti itseään rannalla sulho kameran takana!


Ja tässä orkideapuutarhasta yks siisti kasvi! Muuten orkideojen ystäville orkidean kasvatusvinkki! Kannattaa kuulemma kastella niitä riisivedellä niin ne kasvaa puolet nopeemmin!


Eipä tänne nyt muuta. Hyvä olla täällä. Lämpöä kaikkien rakkaiden jouluun! :-) Mulla on vege-barbeque-party-joulu! Hugs,

Tiina